Hoivarakentamisen kasvu jatkuu palveluntarpeen lisääntyessä

Vapaarahoitteiset vuokramallin ratkaisut yleistyvät myös hyvinvointialueiden kiinteistöinvestoinneissa.

Hoiva- ja asumispalvelumarkkina on ollut viime vuosien aikana selkeässä murroksessa. Muutokset palveluiden järjestämisessä hyvinvointialueiden aloituksen myötä, jatkuva julkisen sektorin talouspaine ja edelleen voimakkaasti kasvava vanhusväestö haastavat myös hoivarakentamisen tilaratkaisuja ja tulevaisuutta.

Ikääntyminen etenee ja palvelutarve jatkaa kasvamistaan

Vuonna 2024 Suomessa oli noin 650 000 yli 75-vuotiasta henkilöä, joista THL:n tilastojen mukaan noin 8 % (52 000 henkilöä) on joko ympärivuorokautisen palveluasumisen tai yhteisöllisen asumisen asiakkaita. Ikääntymisen vahva trendi jatkuu edelleen, ja vuonna 2040 Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaita on noin 876 000 henkilöä.

Vaikka hyvinvointialueet pyrkivät rajoittamaan palveluihin pääsyä ja tiukentamaan asumispalveluihin pääsyn kriteeristöä kovassa talouspaineessa, kasvaa ympärivuorokautisen ja yhteisöllisen asumisen asiakasmäärä maltillisimmissakin arvioissa yli 62 000 asiakkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Tämä noin 10 000 asiakkaan lisäys tarkoittaa noin 250 uuden hoivakodin rakentamista pelkässä ikääntyneiden segmentissä.

Uusien yksiköiden tarpeen lisäksi nykyinen rakennuskanta ikääntyy, ja myös korvaavien tilojen tarve kasvaa tulevaisuudessa vahvasti. Lisäksi muissakin erityisryhmissä, kuten vammaispalveluissa, mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa sekä lastensuojelussa kasvunäkymät ovat kohtalaiset, mikä lisää hoivarakentamisen tarvetta entisestään.

Vapaarahoitteinen hoivarakentaminen on jatkossa valtavirtaa

Hyvinvointialueiden investointiraamit hoivakiinteistöihin ovat rajalliset. Myös yksityisille ostopalveluille on edelleen lisääntyvä tarve julkisen sektorin oman tuotannon rinnalla, vaikka hyvinvointialueet pyrkivätkin lisäämään vahvasti myös omaa palveluntuotantoaan. Lisäksi erityisryhmien asuinrakentaminen on perinteisesti nojannut vahvasti ARA-rahoitukseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. ARA-rahoituksen merkittävät leikkaukset ovat kuitenkin siirtämässä erityisryhmien rakentamisen tulevaisuutta vahvasti vapaarahoitteiseen suuntaan. Jatkossa ARA- eli nykyisin VARKE-rahoitusta tulee riittämään lähinnä vammaispalveluinvestointeihin.

Huolimatta hyvinvointialueiden tiukasta taloustilanteesta uudisinvestoinnit rakennuskantaan ovat välttämättömiä. Hyvinvointialueet ovat lisäämässä erilaisia oman palvelutuotannon vuokrahankintoja oman taseen investointien ohella vapaarahoitteisesti. Myös yksityiset hoivaoperaattorit ovat muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen aktivoituneet kasvustrategioissaan ja uudisyksiköiden perustannassa, erityisesti kasvukeskuksissa.

Yhteiskuntakiinteistösijoittajat ovat jälleen aktivoitumassa markkinoilla, ja hyvinvointialueiden uusille vuokrahankkeille on kasvavaa sijoittajakysyntää

Yhteiskunta- ja hoivakiinteistösektoriin erikoistuneet rahastot ja sijoittajat ovat viime vuosien rahoitusmarkkinoiden vuoristoradan jälkeen jälleen palanneet aktiivisesti sijoittamaan sekä yksityisiin että julkisiin hoivarakennuksiin. Yksityiset rahastot ja sijoittajat tarjoavat vaihtoehtoisia ratkaisuja myös hyvinvointialueiden vuokratilahankkeisiin.

Vuokrahankkeet ovat erityisesti hyvillä sijainneilla varteenotettava vaihtoehto hyvinvointialueiden oman taseen investoinneille. Käynnissä olevissa ja tulevissa vuokrakilpailutuksissa hyvinvointialueilla on runsaslukuinen joukko potentiaalisia sijoittaja- ja rakentajakumppaneita ratkaisemassa sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöjen tulevaisuuden tilahaasteita.

Myös Rakennusliike Lapti on osaltaan ratkaisemassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon tilatarpeita. Yhtiöllä on lähdössä rakenteille noin 7–8 erilaisille erityisryhmille suunniteltuja asumispalveluhankkeita seuraavan kuuden kuukauden aikana sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille.

Miika Lamberg, asiakkuusjohtaja, palvelutilat