KYS Uusi Sydän -projektin 3. vaihe on vuoden 2025 yhteistyöhanke Itä-Suomessa

Kuopion yliopistollisen sairaalan Uusi Sydän -projektin kolmas vaihe on valittu vuoden 2025 yhteistyöhankkeeksi Itä-Suomessa. Allianssimallilla toteutettu laaja peruskorjaushanke on esimerkki siitä, kuinka yhteistyö, määrätietoisuus sekä innovatiivinen toteutusmalli voivat ratkaista vaativia haasteita. Uusi Sydän -projekti ei ainoastaan uudistanut historiallista rakennusta, vaan se loi konkreettisen perustan sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle Itä-Suomessa.

Kuopion yliopistollinen sairaala käy läpi yli vuosikymmenen mittaista uudistustaan. Hanke etenee neljässä vaiheessa, joista kolme on jo toteutettu. Kolmas vaihe, jonka Lapti luovutti tilaajalle lokakuun 2025 lopussa, sisälsi laajan peruskorjauksen vuonna 1959 valmistuneessa, rakennusperintölailla suojellussa vuodeosastorakennuksessa.

Asetetut tavoitteet toteutuivat niin toiminnallisuuden, turvallisuuden, kustannusten, aikataulujen kuin laatutavoitteidenkin osalta. Osa tavoitteista jopa ylittyi. Hankkeen budjetti alittui, mikä hankkeen erityispiirteet huomioon ottaen teki vaikutuksen raatiin.

Valinnan teki rakennusalan tilaajista, suunnittelijoista, konsulteista, viranomaisista ja urakoitsijoista koostuva Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomi -johtoryhmä.

Esimerkillistä yhteistyötä

Hyvä yhteishenki ja kaikkien allianssiosapuolten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on ollut hankkeessa kulmakivenä alusta lähtien. Projektiorganisaation ja käyttäjien yhteistyö on ollut esimerkillistä. Myös suunnittelun ja toteutuksen erittäin tiivis yhteistyö saa raadilta kiitosta.

– Suunnittelu ja rakentaminen etenivät hankkeessa käsi kädessä. Osapuolten tiivis yhteistyö oli avainasemassa onnistuneessa lopputuloksessa. Purkutyön aikana kohteessa pidettiin viikoittain yhteisiä työmaakatselmuksia ja siten varmistettiin, että kaikilla on ajantasainen kuva työmaan tilanteesta ja päätöksiä ratkottavista asioista saatiin ketterästi tehtyä paikan päällä, aluejohtaja Noora Sokero Laptilta nostaa esiin.

1960-luvun kapearunkoisen sairaalan muuntaminen nykyvaatimuksiin oli erityisen vaativa tehtävä. Tiukka layout, matalat kerroskorkeudet ja kantavien rakenteiden muutostarpeet edellyttivät tarkkaa mallinnusta ja joustavaa yhteistyötä.

– Matala kerroskorkeus sekä purkutyön aikana esille tulleet yllätykset toivat haasteita talotekniikan yhteensovitukseen, mutta tiiviin yhteistyön tuomalla avoimella innovoinnilla nämäkin haasteet saatiin ratkottua nopealla aikataululla, Noora Sokero kiittää jouhevasti toiminutta yhteistyötä.

Raati piti KYS Uusi Sydän -projektin 3-vaiheessa tärkeänä sitä, että hankkeen johtamisrakenne, päätöksenteko ja tiedonkulku tukivat toimivaa yhteistyötä läpi laajan projektiorganisaation ja läpi sen eri sidosryhmien.

Vaativa toteutus keskellä toimivaa sairaalaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöjohtaja ja allianssin johtoryhmän puheenjohtaja Petri Pyy pitää KYSin rakennushankkeen kolmatta vaihetta kaikkein haastavimpana. Peruskorjaus toteutettiin keskellä toimivaa sairaalaa. Potilasturvallisuus ja häiriötön toiminta varmistettiin tiiviillä viestinnällä ja töiden yhteensovituksella.

– Jos viestintä ei toimi, häiriöitä syntyy. Meillä onnistuminen perustui siihen, että kaikki sovittiin ja ennakoitiin, Pyy painottaa.

Noora Sokero on Petri Pyyn kanssa samaa mieltä.

– Avainasemassa oli sairaalaosastojen toimintojen ymmärtäminen ja huomiointi työmaan toteutussuunnittelussa. Esimerkiksi työmaa-alueen läpi kulki sairaalatoimintoja varten koko rakentamisen ajan kaksi kulkureittiä, joiden sijaintia muutettiin työmaan etenemisen mukaan. Kulkureittien turvallisuus varmistettiin osastoimalla ne erilleen työmaa-alueesta. Työmaalla toteutunut korkea turvallisuustaso niin toimivan sairaalan kuin työmaalla työskentelevien osalta kertoo sitoutumisesta meille tärkeiden arvojen eteen, Sokero lisää.

”Määrätietoinen yhteistyö tuottaa tulosta”

Petri Pyy kertoo, että pitkäaikainen yhteistyö ykkös- ja kakkosvaiheista on ollut luomassa pohjan kolmannen vaiheen onnistumiselle.

– Aiemmat vaiheet syvensivät osaamista ja tavallaan valmistivat meitä tähän haastavimpaan, peruskorjausvaiheeseen. Toimintamalleja kehitettiin vuosien aikana, jotta ne tukisivat juuri tätä hanketta.

Noora Sokero nostaa esiin jatkuvan parantamisen periaatteen tärkeyden pitkässä projektissa. Allianssi on toteuttanut sairaalan uudistusta vuodesta 2018 alkaen.

– Olemme kehittäneet yhdessä prosesseja, työtapojamme ja järjestelmiä, jotta kaikilla on pysynyt yhteinen tilannekuva ja hanke on edennyt jouhevasti. Haastavistakin aiheista on voitu puhua avoimesti ja olemme yhdessä hakeneet oppeja. Työn sujuvuus ei ole tärkeää vaan laadukkaan toteutuksen näkökulmasta, vaan se varmistaa myös kaikkien työssä jaksamisen pitkässä ja vaativassa hankkeessa.

Petri Pyy ei malta olla kehumatta hankkeeseen osallistuneita: – Meillä hankkeessa on ollut yhteen hitsautunut porukka, joka on aina miettinyt ratkaisuja koko projektin parhaaksi. Myös allianssimalli, Lean-työkalut ja tietomallinnus ovat tukeneet tehokasta päätöksentekoa sekä nopeaa reagointia.

– Vuosien aikana yhteistyö ja käytännöt ovat hioutuneet timanttisiksi, mistä kertoo lukuisat hankkeen saamat tunnustukset. Myös 2. vaihe valittiin aikanaan vuoden yhteistyöhankkeeksi ja työmaa on napannut useita työturvallisuuspalkintoja ja valittu myös Rakennuslehden vuoden työmaaksi 2019, Sokero komppaa.

– Tämä palkinto kertoo sen, kuinka yhteistyö ja määrätietoisuus tuottavat tulosta, Pyy kiteyttää.

Teksti: Heikki Luukkonen ja Lapti