Lammin uusi yhtenäiskoulu valmistui ja avasi ovensa oppilaille

Lammin uusi yhtenäiskoulu sekä sen uudistettu piha-alue otettiin käyttöön 12. elokuuta lukuvuoden käynnistyessä. Hakkalan koulusta ja sen yhteyteen valmistuneesta laajennusosasta muodostuva yhtenäiskoulu palvelee noin 550 oppilasta perusopetuksessa ja lukiossa.

Uusi kaksikerroksinen koulurakennus muodostaa yhdessä Hakkala-rakennuksen kanssa yhtenäisen koulukeskuksen. Tilat on suunniteltu tukemaan eri-ikäisten oppilaiden oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Koulukeskus palvelee Lammin yhtenäiskoulun vuosiluokkia 1–9 sekä Lammin lukion opetusta, ja siellä opiskelee yhteensä noin 550 oppilasta.

Hankkeessa rakennettiin noin 4 000 kerrosneliömetriä uusia koulutiloja. Hankkeen tavoitebudjetti oli 15 miljoonaa euroa. Hämeenlinnan kaupungin tilapalveluiden rakennuttamisyksikkö vastasi hankkeen rakennuttamisesta, ja Rakennusliike Lapti Oy toteutti hankkeen kokonaisvastuurakentamisen urakkana.

– Lammin yhtenäiskoulun uudet tilat ovat hyvä esimerkki siitä, miten nykyaikaisessa koulurakentamisessa voidaan yhdistää toimivat ja muunneltavat tilat, hyvä sisäilma sekä energiatehokkaat ratkaisut. Rakennus yltää selvästi A-energialuokkaan E-luvullaan 54, ja uusiutuvat energiaratkaisut näkyvät konkreettisesti esimerkiksi laajana aurinkopaneelijärjestelmänä sekä maalämmön hyödyntämisenä. Uudet tilat on toteutettu neljän tähden Rakennustiedon ympäristöluokituksen mukaisesti, kertoo aluejohtaja Tuomo Turkkinen Laptilta.

Koulukeskuksen yhteyteen valmistui myös laaja piha-alue, joka palvelee koulupäivien aikana oppilaita ja vapaa-ajalla koko lähialueen asukkaita. Piha toimii lähiliikuntapaikkana ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia liikuntaan ja yhdessäoloon.

Lammin yhtenäiskoulun rehtorin mukaan käytettävissä olleella budjetilla saatiin toteutettua kaikki koulun tarvitsema tila ja keskeiset toiminnot.

– Käytettävissä olevaan budjettiin saatiin puristettua kaikki tarvittavat neliöt ja toiminnot. Pääsääntöisesti sekä rakennus että piha ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi niin peruskoulun kuin lukionkin tarpeisiin, rehtori Jari Jokinen kertoo.

Rakentamisen aikana panostettiin siihen, että koulutyö toiminnassa olevalla koululla pystyi jatkumaan häiriöttä koko rakennustöiden ajan. Opetuksen ei esimerkiksi tarvinnut urakan aikana siirtyä erillisiin väistötiloihin. Lisäksi esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset saatiin järjestettyä ilman häiriöitä suunnittelemalla meluavien töiden teko muina aikoina.