Onko mahdollista rakentaa ilman sekajätelavaa? Myllypellon koulun työmaalla kierrätysaste on 97,5 %

Myllypellon koulun työmaalla Raisiossa rakennusjätteen lajittelu on viety pitkälle: työmaalla ei ole lainkaan varsinaista sekajätelavaa, ja kierrätysaste pyörii 97,5 prosentissa. Onnistumisen taustalla ovat selkeät lajittelupisteet, opastus ja työmaan vahva sitoutuminen kierrätykseen.

Rakennustyömailla syntyy väistämättä jätettä, mutta Myllypellon koulun työmaalla lähestulkoon kaikki työmaalla ja työmaatoimistossa syntyvä jäte lajitellaan ja ohjataan kierrätykseen työmaan kierrätyskumppanina toimivan Remeon kautta.

– Työmaakoppien edessä on yksi polttokelpoisen jätteen astia esimerkiksi työntekijöiden kierrätykseen kelpaamattomia lounasroskia varten, mutta varsinaista rakennusjätteen sekajätelavaa työmaalla ei ole. Sekajätelavan puuttuminen on selkeä viesti kaikille. Kaikki syntyvä jäte on pakko lajitella, kertoo työmaainsinööri Pauliina Kannisto.

Työmaan ympäristö- ja jätevaatimukset tuodaan urakoitsijoille ja työntekijöille esiin jo aloituspalaverissa. Kierrätysprosenttia, jätteenhallintaan liittyviä ympäristöhavaintoja ja arjen huomioita käsitellään myös viikoittaisissa urakoitsijapalavereissa. Urakoitsijat ovat mukautuneet lajitteluun hyvin, kun se on alusta asti ollut selkeä toimintatapa.

Myllypellon koulun työmaalla onnistumista ovat tukeneet myös käytännön olosuhteet. Työmaalla on riittävästi tilaa useille jätelavoille ja käynnissä olevan runkovaiheen aikana lajittelu on melko yksinkertaista.

– Rakentamisen edetessä ja sisätyövaiheen käynnistyessä jätemäärät kasvavat, mutta lajittelusta ei tingitä. Lajittelua viedään yhä lähemmäs työn tekemisen paikkoja ja jokaiseen kerrokseen ja lohkoon tuodaan omat jäteastiat, kertoo Kannisto.

Myllypellon kouluun rakennetaan tilat noin 700 oppilaalle. Kokonaisuuteen kuuluvat 5.–9. luokkien opetustilat, Mylly-Antin koulun toimintatilat sekä kirjasto- ja nuorisotilat. Koulun rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2026, ja Myllypellon koulu valmistuu keväällä 2028.

Kierrätys järjestetään työmaakohtaisesti

Laptilla on käynnissä ympäri Suomea reilu kolmekymmentä työmaata. Eri työmailla on erilaiset lähtökohdat jätehuollon järjestämiseen. Työmaan tehtävänä on listata työmaalla syntyvät jätelajit, jonka jälkeen Remeon kanssa yhdessä suunnitellaan toteutuskelpoinen jätehuoltosuunnitelma. Sen pohjalta eri jätelajit ja niiden keräys eri työvaiheissa järjestetään työmaan tarpeisiin sopivalla tavalla.

– Esimerkiksi ahtailla kaupunkityömailla tilaa lavoille ja astioille voi olla hyvin rajallisesti, jolloin ratkaisut vaativat ennakkosuunnittelua, tiivistä yhteistyötä jätehuoltokumppanin kanssa ja joustavia tyhjennyskäytäntöjä. Myllypellon kokemukset kuitenkin osoittavat, että korkea kierrätysaste on mahdollinen, kun tavoitteet ovat selkeät, lajittelu tehdään arjessa mahdollisimman helpoksi ja koko työmaa sitoutuu yhteiseen toimintatapaan, sanoo laatu- ja ympäristöpäällikkö Maria Ruissalo.

Hyvä lajittelu ei ole vain ympäristöteko, vaan sillä on merkitystä myös työmaan sujuvuuden ja kustannusten näkökulmasta.

– Sekajäte on kalliimpaa kuin oikein lajiteltu ja kierrätykseen ohjattu jäte, joten lajittelun tehostaminen tuo pitkällä aikavälillä myös taloudellisia hyötyjä. Lisäksi selkeä jätehuolto pitää työmaan järjestyksessä ja tukee turvallista, suunnitelmallista tekemistä, Ruissalo sanoo.