Yhteistoiminnallisissa toteutusmuodoissa määritellään yhteiset tavoitteet ja johdetaan hanketta yhdessä eri osapuolten kesken koko hankkeen ajan. Yhteistoiminnallisuus ohjaa kaikkia osapuolia toimimaan aktiivisesti hankkeen parhaaksi sekä innovoimaan ja tuottamaan aidosti lisäarvoa asiakkaalle.

Hanke jaetaan tavanomaisesti kehitys- ja toteutusvaiheeseen, joista molemmista solmitaan erillinen sopimus. Hanke alkaa yhteisellä kehitysvaiheella, jonka aikana määritellään budjetti, aloitetaan toteutussuunnittelu, resursoidaan tuotanto sekä varmistetaan, että yhteiset tavoitteet toteutuvat. Kehitysvaiheen päätteeksi arvioidaan, ovatko hankkeelle yhdessä asetetut tavoitteet toteutuneet. Tämän jälkeen voidaan siirtyä toteutusvaiheeseen tai keskeyttää hanke, mikäli yhteisesti asetettuja tavoitteita ei olla saavutettu.

Yhteistoiminnallisuuden voi liittää esimerkiksi KVR-urakoinnin tai projektinjohtourakoinnin toteutusmuotoon. Kaikkein pisimmälle yhteistoiminnallisuus on viety allianssitoteutusmuodossa.

Yhteistoiminnallisen urakoinnin ehdoton valtti: Riskien ja hyötyjen jakaminen, läpinäkyvyys ja avoimuus

Avoin ja läpinäkyvä toiminta on avainasemassa yhteistoiminnallisissa toteutusmuodoissa. Yhdessä pystytään tunnistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksia sekä erilaisia ratkaisuja paremmin. Myös riskienhallinta helpottuu, kun mahdolliset riskit tunnistetaan ja taklataan etukäteen. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi toteutusvaiheen laajuus- ja sisältömuutoksia tulee yleensä hyvin vähän ja hankkeen budjetti ja aikataulu pitävät todella hyvin. Hankkeen osapuolet ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisimpiä yhteistoiminnallisissa toteutusmuodoissa ja kokevat saaneensa arvoa rahalle.

Huomioi:

Yhteistoiminnallisissa toteutusmuodoissa myös tilaaja on vahvasti mukana koko hankkeen ajan, mikä vaatii tilaajalta resursseja ja asiantuntemusta. Yhteistoiminnallisuuden onnistuminen vaatii myös sitoutumista ja avoimuutta.

Yhteistoiminnallisesti toteutettuja hankkeitamme

Luola – Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus

Luola on monipuolinen liikunta- ja tapahtumakeskus, joka toimii poikkeusoloissa väestönsuojatiloina lähes 7 000 ihmiselle. Hankkeen kokonaisala on noin 14 300 brm2.

Lue lisää
PSOASin opiskelijatornitalo UNO

Oulun 3. korkein asuinkerrostalo, 16-kerroksinen UNO valmistui keväällä 2024. UNOsta löytyy 171 asuntoa, poikkeuksellisen kattavat yhteistilat ja pysäköintalo.

Lue lisää
Yhteistyöllä menestystä – KYSin Uusi Sydän 2. vaihe valittu vuoden yhteistyöhankkeeksi

KYSin pääsairaalan yhteyteen helmikuussa 2023 valmistuneen 29 000 bruttoneliöisen laajennusosan rakennustyöt kestivät kolme vuotta. Allianssimallilla toteutetun uuden laajennusosan päätoteuttajana toimi Rakennusliike Lapti Oy.

Lue lisää