Taloyhtiölle tuloa tontista –näin katat remonttikustannuksia

Helsingin kaupungin tontilla sijainneelle purkukuntoisen liikerakennuksen tilalle rakennettiin 37 asunnon kerrostalo ja townhouse.

Kaupunkeihin rakennettiin 1950–1970-luvuilla asuintaloja melko väljästi.

– Nyt nämä taloyhtiöt ovat tulleet tai tulossa peruskorjausikään. Samaan aikaan pohditaan, miten tuleva saneeraus tullaan rahoittamaan. Ihanteellisessa tilanteessa me tulisimme projektiin mukaan jo tässä vaiheessa, kertoo Laptin hankekehityspäällikkö Joni Heikkola.

Rakennusliike Laptin Tontista tuottoa -palvelu toimii avaimet käteen -periaatteella juuri tällaisiin tarpeisiin.

Rahoita remontti, rakenna arvonnousua

Heikkola kertoo taloyhtiöistä, jotka ovat onnistuneet rahoittamaan linjasaneerauksen kokonaan täydennysrakentamisesta syntyneillä tuloilla.

– Ihmiset haluavat asua lähellä palveluja, työpaikkoja, lasten kouluja ja harrastuksia. Kyllä olemassa olevat asuinalueet vetoavat.

Koska rakennukset ovat erilaisia, ratkaisutkin ovat yksilöllisiä.

– Aina katsotaan tilanteen mukaan. On mahdollista tehdä siten, että rakennetaan uudisrakennus hyödyntämättömälle tonttimaalle, mikä on tietysti helpoin ratkaisu. Paljon tehdään myös osittain purkavaa lisärakentamista, jolloin tontilla oleva autotalli, liikerakennus tai muu rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi asuinrakennus. Kolmas vaihtoehto on purkava uusrakentaminen. Viime mainittuja on suosittua varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Kun vanhassa rakennuksessa on homeongelmaa tai muuta vastaavaa, minkä korjaaminen tulee suhteettoman kalliiksi, vanhan rakennuksen tilalle rakennetaan täysin uusi kokonaisuus.

Heikkola nostaa tästä esimerkin:
– 1970-luvulla tehtiin valesokkeleita rivitaloihin. Ne ovat kosteudelle herkkiä riskirakenteita ja niiden korjaaminen saattaa tulla kalliiksi. Kannattaa selvittää mahdollisuus purkamiselle ja tontin hyödyntämiselle kerrostalorakentamiseen. Tällaisista muutoksista saa hyvinkin omansa pois ja ylikin.

Fokuksessa taloyhtiön hyöty

– Yhteydenoton jälkeen meiltä saa jo muutamassa päivässä asiantuntevan vastauksen siitä, mitä tontille olisi tehtävissä. Taloyhtiö saa tiedon siitä, onko täydennysrakentaminen järkevää kyseisessä sijainnissa ja mitä taloyhtiö hyötyy siitä, Heikkola kuvaa prosessin alkua. Laptin tavoitteena on aina tasapainoilla hyötysuhteessa järkevästi.

– Otamme huomioon uuden rakennuksen suhteen, ettei se varjosta olemassa olevaa rakennusta, ettei piha-alue pienene kohtuuttomasti ja senkin mitä se pienenee, tulisi siitä laadullisesti ja toiminnallisesti parempi. Lisätään pihakalusteita, kenties grillipaikkaa ja hyötypuutarhaa. Parkkipaikat usein muuttuvat, mutta määrä ei useinkaan pienene. Myös kaupungin rooli on merkittävä. Se ottaa aina kantaa siihen, millaista täydennysrakentamista voidaan tehdä. Näitä ovat vaikkapa kerroslukumäärä ja se, miten päin rakennus tontille sijoitetaan.

Lapti ostaa tontin, riski taloyhtiölle pieni

Joni Heikkola kannustaa yhteydenottoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Meille usein ottaa yhteyttä isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Laukaisevana tekijänä usein on tuleva remontti ja sen rahoittaminen. Jos yhdessä näemme, että täydennysrakentaminen on järkevää, lähdetään keskustelemaan kaupungin kanssa. Tarvittaessa keskustelukierroksia on useampia ja suunnitelmaa hiotaan.

Viitesuunnitelman hyväksynnän jälkeen Lapti tekee esisopimuksen taloyhtiön kanssa. Sopimuksessa Lapti sitoutuu ostamaan tontin, kun kaava on lainvoimainen. Uuden rakentaminen voidaan aloittaa noin vuoden kuluttua.

Lue lisää Laptin Tontista tuottoa -palvelusta, jossa taloyhtiö saa veloituksettoman arvion tontin käyttömahdollisuudesta täydennysrakentamiseen.