Ikäihmisten palveluista on mahdollista säästää leikkaamatta

Blogi / 11.10.2019

Lehtien otsikoissa on pyörinyt varsinkin viime kevään aikana isolla voimalla meidän mummoihin ja vaareihin kohdistuvat asiat. Me rakennusliikkeenä, emme luonnollisesti koko yhtälöä pysty ratkaisemaan, mutta kenties me siinä kuitenkin edes jonkin verran pystymme auttamaan.

On hyvä, että virheet tuodaan esille, varsinkin jos niistä myös opitaan tulevaisuutta varten jotain. Itse haluaisin paremminkin herättää ajatuksia, kuin opettaa ketään tämän aiheen tiimoilta. Jos metsää katsotaan hieman kauempaa, näkee sen helpommin puilta.

Olemme itse asiassa jo tällä hetkellä rakentamassa ongelmaan, jos ei ratkaisua, niin ainakin helpotusta. Koko ikäihmisten hoidon kipupiste tuntuu tällä hetkellä olevan huutava hoitajapula. Sadoittain tai tuhansittain uusia hoitajia tuskin löytyy mistään tähän hätään, joten on syytä tarkastella yhtälöä uudesta näkökulmasta.

Nykyinen malli hyvin isossa osassa Suomea menee käytännössä niin, että ikäihmiset pyritään pitämään mahdollisimman pitkään kotihoidon piirissä. Kun kunto alkaa olemaan liian heikko, tai kotona on tapahtunut joku vakavampi loukkaantuminen, ikäihmiset siirtyvät tehostetun palveluasumisen piiriin. Käytännössä tässä vaihtoehdossa eivät voita kunnat, eivätkä varsinkaan ikäihmiset ja tämä on johtanut tehostetun palveluasumisen hoitoisuuden rajuun kasvuun viimeisen 5-6 vuoden aikana. Samalla, kun vanhainkotipaikkoja on systemaattisesti vähennetty 2000-luvun alusta saakka, on sitä korvattu tehostetulla palveluasumisella. Asukkaiden määrä ei ole kuitenkaan valtakunnallisesti kasvanut, vaan vanhukset muuttavat tehostettuun palveluasumiseen entistä huonokuntoisempina. Samaan aikaan myös kotihoidossa olevat ikäihmiset ovat entistä huonokuntoisempia, ja he olisivat ehdottomasti kuuluneet tehostetun palveluasumisen piiriin 5-6 vuotta sitten.

Mitä me sitten olemme jo rakentaneet ja rakennamme parhaillaan Suomeen, jolla voisimme ratkaista ongelman?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta me puhumme hybridipalvelutaloista. Kun puhutaan hybridipalvelutaloista, puhutaan aina myös kevyemmästä palveluasumisesta, johon asukkaat pääsevät ennen kuin he tarvitsevat ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Kevyempi palveluasuminen eroaa tehostetusta palveluasumisesta käytännössä siinä, ettei hoitajia ole yhtä paljon paikalla kuin tehostetussa palveluasumisessa. Hoitajat eivät myöskään ole ympärivuorokautisesti paikalla, koska asukkaat eivät vielä tarvitse apua kaikessa tekemisessään.

Kevyemmän palveluasumisen käyttöönotto laajemmin Suomessa mahdollistaisi kunnille tehostetun palveluasumisen tarpeen hidastumisen järkevästi ja ennen kaikkea kustannuksissa säästäen. Tätä kautta myös vanhukset pääsisivät oikea-aikaisemmin sen hoidon piiriin, jota he milläkin hetkellä tarvitsevat. Laptilla tähän on jo valmiit työkalut ja suunnitelmat olemassa. Tarjontaa tällaisille palveluille syntyy kuitenkin vain, jos kunnat alkavat systemaattisesti ottamaan palvelua käyttöön ja ostamaan palvelua asukkaille kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen sijaan. Tähän me rakennusliikkeenä emme pysty juurikaan vaikuttamaan, mutta toivottavasti tämä teksti jossain toimistossa kallistaisi selkänojaa sen verran, että yksittäiset puut alkaisivat muistuttamaan edes hieman metsää.

Sami Selander Asiakkuuspäällikkö Laptin Palvelutilat

Lue lisää Laptin palvelutilarakentamisesta.

Jaa blogi.