Palveluasumisessa mahdollistetaan kohtaamisia

Uutinen / 15.12.2017

Ikääntyvien ihmisten palveluasumiseen on nykypäivänä valittavana erilaisia ratkaisuja ja hoivan taso valitaan asiakkaan tarpeen mukaan. Asuminen kotona pyritään mahdollistamaan pitkälle mutta myös palveluasumisesta tehdään entistä mielekkäämpää uusilla ratkaisuilla. Espoon kaupunki tavoittelee laitosmaisesta hoidosta luopumista vuoteen 2020 mennessä.

Ikäihmisten asuminen pyritään nykyisin järjestämään mahdollisimman pitkälle kotona. Se on kustannuksiltaan tehokkaampaa ja vanhukselle inhimillisempää, kukapa meistä haluaisi jättää rakkaan kotinsa. Kotihoito tuo tällöin tarvittavat palvelut päivittäin kotiovelle kunnes vanhus tarvitsee enemmän turvaa arkeensa.

Kun on aika muuttaa palvelutaloon, on muutos helpompi, jos paikka on puitteiltaan miellyttävä ja siellä voi toteuttaa itseään. Tästä luonnollinen jatkumo on useimmiten siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen, kun hoivan tarve muuttuu ympärivuorokautiseksi. Uusissa ratkaisuissa kehityskaari on jo valmiiksi mietitty helpoksi ja luontevaksi, asuinpaikka voi pysyä samana vaikka hoidon tarve muuttuisikin. Tehostetun palveluasumisen tarve on kasvanut jo vuosia johtuen sekä ikääntyvien että dementikkojen kasvavasta määrästä.

Viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota

Suurin osa vanhuksista asuu siis samalla tavalla kuin kuka tahansa meistä, jolloin he vastaavat itse omasta viihtyvyydestään. Palveluasumisen pariin siirtyneiden iäkkäiden henkilöiden osalta elämänlaatuun täytyy vaikuttaa myös palveluntarjoajan puolesta. Espoon kaupungin vanhusten palvelujohtaja Matti Lyytikäinen tietää, että siihen tarvitaan muutakin kuin seiniä.

– Viihtyisyyteen vaikutetaan tilaratkaisuilla ja niiden sisällä tehtävällä toiminnalla. Vanhusten asumisen sijoittaminen syrjään on vanhanaikainen tapa toimia. Nykyisin heidät pyritään saamaan keskeisille paikoille, jolloin asumisessa on mukana elämänmakua ja yhteisöllisyyttä. Vaikka vanhus ei pystyisi osallistumaan ympärillä tapahtuvaan toimintaan, voi ikkunasta näkyvä elämä tuoda sisältöä elämään.

– Tässä on tapahtunut selkeä muutos parempaan suuntaan. Ikäihmisten asumisen kehittäminen on tärkeää, sillä he ovat arvokas osa yhteiskuntaamme. Heidät täytyisi integroida siihen mahdollisimman hyvin mutta erityispiirteet huomioiden, Lyytikäinen toteaa.

Espoon kaupunki on pyrkinyt vastaamaan tarpeeseen seniorikeskuksilla, joissa yhdistetään moniportaisen hoiva-asumisen muodot siten, että ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat ikäihmiset voivat halutessaan asua keskuksessa elämänsä loppuun saakka. Uutta on myös se, että pitkäaikaishoidon yhteyteen tulee kaikille senioreille avoin palvelukeskus, jonka aktiviteetteihin myös talon asukkaat voivat osallistua.

Omaiset lähelle

Yksi uusi merkittävä suunnanmuutos on myös rakentaa ikäihmisten palveluasumisen läheisyyteen tavallisia asuntoja, jotka mahdollistavat parhaimmillaan esimerkiksi avioparin päivittäisen näkemisen, vaikka vain toinen heistä tarvitsisi tehostettua palveluasumista.

Myös ikäihmisen lapset voivat muuttaa naapuriin. Lyhyt matka tekee vierailuista helppoja, onhan perhe usein ikäihmiselle tärkein asia elämässä. Heidän näkemisensä tuo sitä parasta sisältöä elämään. Läheinen on myös helppo hakea kylään tavallisen asumisen puolelle, joka tuo vaihtelua rutiineihin.

– Asuntoon voi myös muuttaa silloin, kun palveluita tarvitsee ostaa vain hetkittäin. Siitä siirtyminen tehostetumpiin ratkaisuihin tarpeen mukaan on helppoa, kun se on ajankohtaista, Lyytikäinen sanoo.

Pihapiiri tärkeässä roolissa

Laptin hankintajohtaja Arttu Korhonen kertoo, että ikäihmisillekin tehdään koteja, vaikka kyse olisikin palveluasumisen rakentamisesta.

– Kodinomaisuus on hyvin tärkeää vaikka oltaisiin tehostetun hoivan piirissä. Nykyisin myös ulkoalueisiin kuten parvekkeisiin ja pihoihin kiinnitetään huomiota. Ajatusmaailmana on, että viihdytään ja eletään ja tätä täytyy korostaa suunnitteluvaiheessa aina. Erilaisia kohtaamisia pyritään suunnittelemaan jo paikan valinnan perusteella. Asuntojen tai päiväkodin sekä hoivakodin lähekkäin asettaminen voi tuntua uudelta ajatukselta mutta Korhonen tähdentää, että periaatteessa siinä vain palataan juurille.

-Ennen vanhaan samassa talossa asui monta sukupolvea ja vanhukset katselivat pienimpien perään, kun työikäiset tekivät töitä. Nyt lapset voivat käydä esimerkiksi laulamassa ikäihmisille ja vaikka vanhus ei pääsisi kuin katsomaan heidän leikkejään terassilta tai ikkunasta, voi se tuoda päivään paljon iloa. Myös kaupassa käynnin mahdollisuus voi olla tärkeää ikäihmiselle, siksi palveluiden hyvä saavutettavuus ja keskeinen sijainti on tärkeää.

Itsenäinen ulkoilu turvalliseksi

Rakentamisvaiheessa huomio kiinnitetään myös yhteisiin tiloihin. Niissä pitää pystyä järjestämään vaikkapa syntymäpäiväjuhlat asukkaille. Fiksut ratkaisut mahdollistavat myös sen, että pihapiiristä on sään huonontuessa mahdollisuus siirtyä nopeasti sisälle ja keittää vaikka kahvit ulkoilun sijaan. Liikkuminen on tehty täysin esteettömäksi ja jos asukkaan vointi vain riittää, niin hän voi itsenäisesti liikkua pihalle myös pyörätuolilla ja rollaattorilla. Piha-alueet on aidattu, jolloin muistisairaillekin ulkoilu on turvallista. Ulos suunnitellaan usein myös istutuspenkkejä ja muita mahdollisuuksia toteuttaa viljelyä omatoimisesti.

– Nykyisin sormet siis saa kyllä multaan halutessaan, Korhonen naurahtaa.

Tavallisen asumisen lisääminen hoivakohteiden yhteyteen on jatkuva trendi, jota nähdään paljon myös tulevissa kohteissa.

– Tässä on suunta, mihin mennään: eritasoisen asumisen kohtaaminen on nykypäivää ja tulevaisuutta.

Artikkeli päivitetty 11.7.2019